Vik 1.2 - Mediatiedote

Mediatiedote on lyhyt esittely jostain pian ilmestyvästä esimerkiksi levystä tai kirjasta. Mediatiedotteet ovat lyhyitä ja ytimekkäitä eivätkä sisällä kirjoittajan omaa mielipidettä. Mediatiedote vastaa yleensä kysymyksiin missä, milloin, kuka, mikä, häh.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Seitsemästoista marraskuuta valittuihin H&M:n myymälöihin pamahtaa uusi H&M:n ja Verscasen yhteistyöllä työstetty syysmallisto. Versace on suunnitellut myös kevätmalliston H&M:lle ja se tulee kauppoihin ensi keväänä. Syysmallistossa nähdään paljon rohkeita kuoseja, nahkaa, niittejä sekä versacelle tuttua yliampuvuutta.

Vercase on italialainen muotitalo, jonka perusti Gianni Vercase vuonna 1978. Donatella Vercase, Giannin nuorempi sisko astui Vercasen johtajan saappaisiin veljensä odottamattoman kuoleman jälkeen.
 Vercase on tunnettu rohkeasta ja loisteliaasta tyylistään ja on siksi suosittu kuuluisuuksien piireissä.

infoa: H&M:n nettisivuilta

Vik 1.2 - Kolumni

Kolumni on omalla paikallaan aikakausi- tai sanomalehdessä esiintyvä lyhyt kirjoitus, jossai kirjoittaja esittää omia mielipiteitään jostain kuumasta uutisesta tai ajankohtaisesta ilmiöstä. Kolumnin tyylilajiin kuuluu, että kirjoittajalla on oikeus piikitellä ja esittää olevansa oikeassa.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Amis vai lukio?

Kaikkiallahan siitä puhutaan. Kumpi tienaa enemmän, amis vai lukiolainen. Kumpi saa arvostetumman työpaikan. Kumpi saa enemmän muijia ja kumpi ajaa kalliimmalla autolla. Kumpi päätyy Siwan kassalle ja kumpi tienaa kuusi tonnia kuukaudessa.
     En ole sitten koskaan tajunnut tätä idioottien touhua. Eivätkö ihmisparat ymmärrä, että amis valmistaa ihmisen tiettyyn ammattiin ja lukio valmistaa ihmisen jatko-opintoihin, jotta saisi sitten sen haluamansa ammatin. Totta kai lukio on raskaampaa ja teettää enemmän koulunkäyntiä ja läksyjen parissa ahertamista. Lukion jälkeen on kuitenkin mielestäni enemmän mahdollisuuksia eri alojen työpaikkoihin. Vai mitä luulet, kumpi saa ennemmin opiskelupaikan opettajaksi, ylioppilas vai karski raksajätkä? Tosin, moni raksajätkä ei ehkä halua opettajaksi. Mutta koskaanhan sitä ei tiedä, mitä elämältään haluaa kolmenkymmenen vuoden päästä.
     Amiksesta sanotaan, että se on vain laiskoille ja huonoille. Sekään ei pidä ihan paikkaansa. Mitä väärää on siinä, että tietää miksi haluaa isona ja lähtee sitä tavoittelemaan? Minusta ihan kunnioitettavaa. Mitä taas en ymmärrä on se, että miksi amikset luulevat automaattisesti saavansa isompaa palkkaa? Jos parturikampaajan ammatin opiskellut perustaa yrityksen, joka kuin ihmeen kaupalla menestyy, on tietysti loogista että rahaa vilisee tilille melko nopeaan tahtiin. Samaan aikaan ylioppilasparka yrittää hakea kesätöitä jäätelökioskilta. No, arvaatte varmaan kumman rahapussi pullottaa enemmän kesän päätteeksi. Tällöin amikset toki tienaavat enemmän. Mutta entäs sitten, kun ylioppilas vaivalla säästämillään kesätyörahoilla ostaa yksiön Helsingistä ja muuttaa opiskelemaan juristiksi. Opiskelujen jälkeen työkin alkaa maittaa ja palkkakin saa hymyn korviin. Samaan aikaan kampaamon asiakkaat kaikkoavat uuteen, parempaan kampaamoon ja yrittäjä-poloinen jää tyhjän päälle. Entäs nyt, kun oman alan töitä ei riitä kaikille? Pitääkö sitä nyt taas lähteä amikseen? Ylioppilaan ei sen sijaan tässä tapauksessa tarvitse istua koulun penkillä toista kolmea vuotta. Sen kun vaan hakee toiseen opinahjoon. (minne ei välttämättä pääse ihan noin vain parturikampaajan koulutuksella..)

Mitä yritän tässä sanoa on, että ei amista ja lukiota voi verrata. Kumpaisessakin on riskinsä. Amiksen suorittanut voi suruitta lähteä työmarkkinoille onneaan koittelemaan (ja kenties toteamaan, ettei se olekaan niin kivaa laittaa toisten hiuksia kaiket päivät), mutta ei lukio vielä tarkoita ammattia. Lukio on yleissivistävä oppilaitos jonka jälkeen yleensä suunnataan yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin.(Jonne ei aina pääse ensiyrittämällä ja silloin sitä ollaan sitten välivuotta pitämässä) Kaikille ei sovi vuosien pänttääminen peruskoulun jälkeen.Toiset taas haluavat paremmat mahdollisuudet moniin eri työpaikkoihin.  Eivätkö Facebookin imbesillit tätä tajua kun kirjoittavat, kuinka lukiolaisilla on matti kukkarossa, samalla kun amis porhaltaa ohi uudella Bemarillaan? Tai nokkavat lukiolaiset, kun nauravat Siwan kassalle päätyville amiksille ja itse suuntaavat askeleensa yliopistoon. Molemmissa on puolensa. Ja jokainen ihminen on erilainen. Miksei siis anneta jokaisen suorittaa elämänsä opinnot, niin kuin ne itselle sopii.

Ei sitä fiksuutta opinahjon perusteella mitata..

Vik 1.2 - Arvostelu

Tehtävänä oli tehdä arvostelu jostain tunnetusta teoksesta esimerkiksi kirjasta tai elokuvasta. Oma valintani on Steve Zissoun vedenalainen maailma.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Elokuva kertoo amatöörisukeltaja Steve Zissousta (Bill Murray), joka kuvaa luontoaiheisia elokuvia miehistönsä kanssa. Zissoulla on oma veneensä, sekä saari - koska hänen pian-tuleva-ex-vaimonsa vanhemmat ovat superrikkaita - joiden avulla hän harjoittaa dokumenttien tekoa. Eräällä sukellusreissulla, kun Zissou ryhmineen on kuvaamassa elokuvaa, Zissoun parhaalle ystävälle ja tärkeälle miehistön jäsenelle, Estebanille käy köpelösti. Jaguaarihai pistelee hänet poskeensa ja katkera Zissou jää vannomaan kostoa.

 Hän päättää elokuvan julkaistuaan etsiä ystävänsä surmaajan ja saada suloisen kostonsa toteutettua. Normaalin miehistön lisäksi joukkoon liittyy Zissoun mahdollinen poika, Ned (Owen Wilson) ja kuudennella kuulla oleva toimittajaneitokainen (Cate Blanchett). Ja näistä aineksista syntyikin melkoinen soppa. Nedin ja reportterin välille muodostuu sähköisyyttä ja siitäkös Zissou ei pidä. Ongelmia tuottaa myös vastahakoiset harjoittelijat ja Zissoun arkkivihollinen Alistair Hennessey (Jeff Goldblum)

En ole ennen nähnyt - tai edes kuullut - elokuvan ohjaajasta Wes Andersonista, joten en tiennyt, mitä odottaa. Ehkä, jos olisin tutustunut mieheen ja hänen tyyliinsä etukäteen, ei elokuva olisi aiheuttanut minulle niin suurta "wtf"-reaktiota ja pettymystä. Vaikka elokuvassa oli hyvää musiikkia (lempiartistiani David Bowieta) ja komea näyttelijäkaari; edellä mainutut Bill Murray, Owen Wilson, Cate Blanchett, Jeff Goldblum sekä Anjelica Huston, Bud Cort, Michael Cambon, Noah Tylor ja William Dafoe, ei elokuva ylttänyt odotuksiini. Komediahan tämän piti olla ja mustaa huumoria täynnä, mutta ainakaan minä en kokenut elokuvan olevan mikään mustien komedioiden riemuvoitto. En mikään asiantuntija ole, mutta muutaman samaa genreä olevan elokuvan katsoneena voin sanoa, etten pitänyt. Pakko silti erityismainita vielä kerran Bill Murray hyvästä, ellei loistavasta suorituksesta. Rooli sopi hänelle kuin nenä päähän ja melankolinen elokuvatyyli on selvästikin hänen alaansa.

Elokuva oli mielestäni aika tylsä. Juoni eteni heikosti ja kesti julmettoman kauan (119min) Ehkä ainoat asiat mitkä minut saivat jatkamaan elokuvan katsomista oli Murrayn näyttely (vaikka kahden tunnin annoksena, sekin on jo vähän liikaa), hyvä musiikki ja värit. Värimaailmasta tykkäsin elokuvassa, vaalenasinistä ja merellisiä maisemia, ihanaa! Ja pakko myöntää, oli nuo punaiset pipotkin aika huvittavia.

 Jos pitäisi antaa tähtiä, antaisin ehkä kaksi viidestä. Uskon, että osasyy siihen, miksei tämä elokuva ollut minulle suurta nautintoa, on kokemattomuus tämänkaltaisista elokuvista. Kyllä varmasti oppisin pitämään jos riittävästi katselisin. Mutta tämän jälkeen en kyllä uudestaan katso..