------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Amis vai lukio?
Kaikkiallahan siitä puhutaan. Kumpi tienaa enemmän, amis vai lukiolainen. Kumpi saa arvostetumman työpaikan. Kumpi saa enemmän muijia ja kumpi ajaa kalliimmalla autolla. Kumpi päätyy Siwan kassalle ja kumpi tienaa kuusi tonnia kuukaudessa.
En ole sitten koskaan tajunnut tätä idioottien touhua. Eivätkö ihmisparat ymmärrä, että amis valmistaa ihmisen tiettyyn ammattiin ja lukio valmistaa ihmisen jatko-opintoihin, jotta saisi sitten sen haluamansa ammatin. Totta kai lukio on raskaampaa ja teettää enemmän koulunkäyntiä ja läksyjen parissa ahertamista. Lukion jälkeen on kuitenkin mielestäni enemmän mahdollisuuksia eri alojen työpaikkoihin. Vai mitä luulet, kumpi saa ennemmin opiskelupaikan opettajaksi, ylioppilas vai karski raksajätkä? Tosin, moni raksajätkä ei ehkä halua opettajaksi. Mutta koskaanhan sitä ei tiedä, mitä elämältään haluaa kolmenkymmenen vuoden päästä.
Amiksesta sanotaan, että se on vain laiskoille ja huonoille. Sekään ei pidä ihan paikkaansa. Mitä väärää on siinä, että tietää miksi haluaa isona ja lähtee sitä tavoittelemaan? Minusta ihan kunnioitettavaa. Mitä taas en ymmärrä on se, että miksi amikset luulevat automaattisesti saavansa isompaa palkkaa? Jos parturikampaajan ammatin opiskellut perustaa yrityksen, joka kuin ihmeen kaupalla menestyy, on tietysti loogista että rahaa vilisee tilille melko nopeaan tahtiin. Samaan aikaan ylioppilasparka yrittää hakea kesätöitä jäätelökioskilta. No, arvaatte varmaan kumman rahapussi pullottaa enemmän kesän päätteeksi. Tällöin amikset toki tienaavat enemmän. Mutta entäs sitten, kun ylioppilas vaivalla säästämillään kesätyörahoilla ostaa yksiön Helsingistä ja muuttaa opiskelemaan juristiksi. Opiskelujen jälkeen työkin alkaa maittaa ja palkkakin saa hymyn korviin. Samaan aikaan kampaamon asiakkaat kaikkoavat uuteen, parempaan kampaamoon ja yrittäjä-poloinen jää tyhjän päälle. Entäs nyt, kun oman alan töitä ei riitä kaikille? Pitääkö sitä nyt taas lähteä amikseen? Ylioppilaan ei sen sijaan tässä tapauksessa tarvitse istua koulun penkillä toista kolmea vuotta. Sen kun vaan hakee toiseen opinahjoon. (minne ei välttämättä pääse ihan noin vain parturikampaajan koulutuksella..)
Mitä yritän tässä sanoa on, että ei amista ja lukiota voi verrata. Kumpaisessakin on riskinsä. Amiksen suorittanut voi suruitta lähteä työmarkkinoille onneaan koittelemaan (ja kenties toteamaan, ettei se olekaan niin kivaa laittaa toisten hiuksia kaiket päivät), mutta ei lukio vielä tarkoita ammattia. Lukio on yleissivistävä oppilaitos jonka jälkeen yleensä suunnataan yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin.(Jonne ei aina pääse ensiyrittämällä ja silloin sitä ollaan sitten välivuotta pitämässä) Kaikille ei sovi vuosien pänttääminen peruskoulun jälkeen.Toiset taas haluavat paremmat mahdollisuudet moniin eri työpaikkoihin. Eivätkö Facebookin imbesillit tätä tajua kun kirjoittavat, kuinka lukiolaisilla on matti kukkarossa, samalla kun amis porhaltaa ohi uudella Bemarillaan? Tai nokkavat lukiolaiset, kun nauravat Siwan kassalle päätyville amiksille ja itse suuntaavat askeleensa yliopistoon. Molemmissa on puolensa. Ja jokainen ihminen on erilainen. Miksei siis anneta jokaisen suorittaa elämänsä opinnot, niin kuin ne itselle sopii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asiallisia kommentteja, kiitos ! :-)