Haastattelu

 Tamperelainen Katariina Lausvaara on opiskelijana Tampereen yliopistossa ensimmäistä vuotta. Hän opiskelee ympäristöpolitiikkaa ja aluetiedettä. Muutaman vuoden päästä häntä odottaa hallintotieteiden maisterin titteli, mutta sitä ennen hän istui toisenlaiseen piinapenkkiin ja vastasi kysymyksiini.

Kerro yliopistostasi. Millainen ilmapiiri, ihmiset, mitä hyvää, mitä huonoa?
   "Mukava, avoin ilmapiiri, varsinkin meidän Johtamiskorkeakoulun yksikössä opiskelijoilla ja proffilla tiivistä yhteistyötä."

Hyviä puolia Katariinan yliopistosta löytyy roppakaupalla. Menoa ja meininkiä riittää jokaiselle, hän myös kiittelee akateemisesta vapaudesta, jonka myötä yliopisto-opiskelu muovautuu omien toiveiden ja jaksamisen mukaan. Huonoiksi puoliksi taas paljastuu salaattibaarin aukiolo-ajat ja pitkät hammaslääkärijonot YTHS:lle.
 "Koulunkäynnin raskaus riippuu siitä, kuinka rankaksi sen itselleen haluaa tehdä Varmasti ainakin kandi ja gradu nostaa stressitasoja, mutta kyllä tällaisesta perusopiskelusta selviää ihan mukavasti niin että jää aikaa paljon muuhunkin. Ainakin fuksivuoden keveys yllätti. Ehkä se opiskelu ens vuonna muuttuu sitten vähän intensiivisemmäksi. Biletys on sitten ihan toinen juttu.." Katariina nauraa.
  Hammaslääkärijonoista huolimatta Katariinan päätös oli helppo eikä hän ole sitä katunut.
  "Tiesin etten halua ainakaan Helsinkiin ja Tampereelta löytyi kiinnostava ala. Ja vaikka tää välillä tuntuukin kamalan pikkuselta kaupungilta niin onhan tää aika kiva ja kompakti paketti. Lukioaikana ehdin vaihtaa unelma-ammattia useamman kerran, mutta kun lopulta keksin tämän niin en edes hakenut muualle."
 Jos Katariina voisi kokemuksiensa jälkeen palata ajassa taaksepäin ja hakea uudelleen, hän hakisi ehdottomasti kyseiseen yliopistoon.
  "Joo ehdottomasti!"

Katariina on luonnollisesti viettänyt myös aikaansa lukiossa. Kolme vuotta hän vietti myös Relluna tunnetussa Tampereen lyseon lukiossa.Vaikka hän viihtyi Rellussa, on yliopistoelämä maistunut makeammalle.
  "Isoin ero on koulumaisuudessa ja juuri siinä akateemisessa vapaudessa. Yliopistolla kukaan ei tuu potkiin perseelle jos jää jotain kursseja roikkumaan eikä opettaja soittele perään jos et ilmesty aamulla luennolle. Täytyy itse ottaa vastuu opiskelusta ja toisaalta saa hyvin vapaasti päättää mitä opiskelee ja milloin. Se lukeminen sitten yhdistää - kirjoista ei pääse eroon!"
Ammattikorkeakoulun ja yliopiston eroja Katariina ei kummemmin lähde erottelemaan - onhan kokemusta kertynyt vain toisesta opinahjosta. 
  "Molemmissa varmasti saa hyvää opetusta, mutta opiskelutyyli eroaa paljon. Yliopistossa on teoreettisempaa ja amkissa käytännönläheisempää. Molempia tarvitaan!" Katariinan mukaan kyse on aivan henkilöstä itsestään, kumpi opiskelutyyli sopii itselle paremmin.

Monia abeja varmasti jännittää jatko-opinnot - mahdollisesti upouusi paikkakunta, kimppakämpät ja tuntemattomat kasvot omassa keittiössä. Katariina kuitenkin vakuuttaa että yliopistossa ystäviä kasvaa kuin sieniä sateella ja oma kaveriporukka muodostuu helposti. "Olen saanut mahtavia kavereita!"
  Eivätkä ne pääsykokeetkaan mahdottomat olleet..
  "No ei ne helpot ollu, mutta ei todellakaan mitään ylitsepääsemättömän vaikeetakaan - helpommat kun olin odottanu. Valmistauduin lukemalla ja tein hieman muistiinpanoja ja yritin nukkua hyvin pääsykoetta edeltävänä yönä ja syödä hyvän aamupalan"